Tavoitteena ympäristöystävällisempi matkailu 

Olemme vierailleet Äkäslompolossa lähes kahdenkymmenen vuoden ajan, ja joka kerta siellä käydessämme olemme lumoutuneet luonnon kauneudesta. Olemme asuneet hotelleissa ja mökeissä ja pohtineet lähtiessämme, säilyykö luonto tällä menolla kauniina ja puhtaana seuraavillekin sukupolville.

Jossakin vaiheessa aloimme haaveilemaan loma-asunnon hankkimisesta ja liikunnan harrastamisesta säännöllisemmin. Olimme viime vuonna käymässä ja hiihtolenkkien välillä kävimme katsomassa myynnissä olevaa mökkiä, joka oli tunnelmallinen luonnonkivitakkoineen ja rouheine kalusteineen. Mielessämme kuitenkin kummitteli kova sähkönkulutus. Muistelimme myös, ettemme olleet lämmittäneet lainkaan takkaa aikaisimmilla matkoillamme.

Samoihin aikoihin oli myynnissä myös huoneistohotelliasunto, jonka lämmitys ja käyttövesi lämpenevät maalämmöllä ja huoneisto sijaitsee aivan lähellä kylän palveluita. Nämä seikat ratkaisivat monta mielessä askarruttanutta matkustamiseen ja asuntoon liittyvää pohdintaa. Huoneiston lämmitys tuki ajatuksiamme ja paikalle voisi tulla helposti junalla, jopa ilman autoa. Yksi pitkäaikainen haave toteutuisi arvojemme mukaisesti. Koska pääsemme käymään harvakseltaan Äkäslompolossa, tuntui järkevältä laittaa lomahuoneisto vuokrattavaksi. Tästä alkoi Lapland Happiness tarinamme, jota nyt innolla kuljemme eteenpäin.

Meidän matkamme ympäristöystävälliseen elämiseen on edennyt vuosien saatossa ja viime vuosina yhä aktiivisemmin. Asuinalueellemme asennettiin jokin vuosi keräyspisteet muoville ja sekajätteelle. Tätä ennen olimme jo kiltisti kiikuttaneet paperit ja pahvit sekä lasit ja paristot keräyspisteisiin. Myös biokomposti hankittiin talon nurkalle. Näiden kokemusten perusteella nyt tiedämme, että biojätettä ja kierrätettävää muovia syntyy taloudessamme eniten.

Muitakin muutoksia on tullut matkan varrella. Sähkösopimus on ollut tuulivoimaa tuottavan yhtiön kanssa ja nykyisin roskasähköä tuottavan yhtiön kanssa. Turhaa kulutusta on pyritty vähentämään ostamalla vain tarpeellista ja vaatekaapit ovat tyhjentyneet SPR:n Kontti -keräykseen. Vaikka tilaa on tullut kaappeihin, uutta ei ole hankittu tilalle. Pienenä hassuna yksityiskohtana on ollut joululahjojen paketointi, jonka olemme jo vuosia tehneet pakkaamalla lahjat aiemmin käytettyihin lahjakasseihin. Lahjojen avausten jälkeen nypimme nimitarrat pois seuraavan joulua varten. Lahjakassit on todettu oikein kestäviksi ja useita kertoja käytettäväksi ja lahjojen pakkauskin sujuu nopeasti. Ennen vanhaan tätä olisi varmaan kutsuttu nuukuuden huipuksi 😊

Edellä mainitut muutokset ovat olleet meille helppoja, emmekä ole tunteneet menettävämme mitään. Saamme nykyisin enemmän mielihyvää puhtaassa luonnossa liikkumisesta kuin materiatulvasta ympärillämme. Kokosin joitakin vinkkejä alla oleviin yhteenvetoihin. Lisää vinkkejä tarvitaan varmasti lisää.

Vinkkien kokoaminenkin tänä päivänä on haasteellista, sillä koko ajan tulee uusia tutkimustuloksia siitä, minkä tuotteen päästöt ovat pienempiä tai suurempia. Esimerkiksi tällä hetkellä muodissa olevat kangaskassit, jotka ovat muovipusseja vähempipäästöisiä vasta, kun kangaskassia on käytetty n. 200 kertaa. Huh, enpä ihmettele lainkaan, jos ekoteot tuntuvat välillä hankalilta. Tutkimuksia ja tilastoja kannattaa seurata ja sitä kautta yrittää löytää lisää itselle sopivia tapoja säästää luonnonvaroja ja ympäristöä. Kaikilla pienilläkin muutoksilla ja tekemisellä on kuitenkin merkitystä.

Vinkkien tueksi joitakin tämän hetkisiä tilastotietoja tiivistetysti: Suomalaisten kasvihuonepäästöistä 70 % syntyy kotitalouksissa, suurin osa asunnon lämmittämisestä, kodinkoneiden käytöstä ja ruuan valmistuksesta. Seuraavaksi suurin osa syntyy kuluttamisesta, johon kuuluvat tavarat ja palvelut, sillä lähes kaikesta tekemisistämme syntyy päästöjä. Kulutuksen jälkeen heti perässä ovat liikenne ja ruoka.

Teollisuus tuottaa suuria päästöjä niin ympäri maailmaa kuin Suomessakin. Yrityksillä ja liiketoiminnoilla on edessä valtavat haasteet päästöjen vähentämisessä, sillä se lisää tuotannon kustannuksia. Me kuluttajat maksamme viime kädessä kustannukset, joten kysymys on myös arvoistamme, mitä kulutamme tai laitamme ostoskassiimme, mitä kierrätämme tai mitä tuotteita haluamme suosia tai välttää.

Tuotekehittelyillä ja innovaatioilla voidaan tehdä kestävämpää liiketoimintaa ja toivottavasti suomalaiset yritykset pärjäävät tässä kisassa. Onneksi Suomessa on jo tähän liittyvä koulutus- ja tutkimustyö hyvässä vauhdissa. Moni nuori voisi löytää erittäin mielenkiintoisen ammatin ympäristöteknologian parista.

Maailma meno muuttuu koko ajan ja nopeasti. Vielä vuosi sitten puhuttiin varsin vähän tarvittavista toimista tai tuotteista, joilla ilmaston lämpenemisen pitäisi estää. Viimeisen puolen vuoden sisään lehdet ja uutiset ovat täynnä tähän liittyvää tietoa. Jopa suomen poliitikot yli puoluerajojen ovat ottaneet tavoitteekseen estää ilmastonmuutosta. Myös Euroopan uusi komissio on viestittänyt samoista tavoitteista. Jokainen tavoite on arvokas, vaikka kaikkialla maailmassa ei samoja tavoitteita saavutettaisikaan. Poliitikoillakin riittää aiheen ympärillä pohdittavaa mm. päästöjen rajoituksissa ja hinnoitteluissa, jotta Suomesta saataisiin hiilineutraali maa.

Muovi on edelleen yksi suurimmista luonnon ja merien kuormittajista. Tuotteiden ja tuotepakkausten kanssa voi tehdä valintoja suosimalla biohajoavia tuotteita ja kierrättämällä hajoamattomat muovit. Myös vanha sääntö "Älä heitä roskia luontoon" on edelleen tarpeellinen. Tässä kohdin voisi olla tiukempikin ja viestiä sääntöä "Älä ole tyhmä heittämällä roskia luontoon", sillä joka kevät lumien sulettua teiden varsilla on ollut nähtävissä hirvittävä määrä roskia. Valitettavasti myös matkailijat ja luonnossa liikkujat jättävät roskia luontoon.

Miten voisimme kehittää matkailua ympäristöystävällisemmäksi? Tässä onkin pohdittavaa, mutta ainakin voimme kierrättää omat jätteemme keräyspisteisiin. Jounin kaupalla onkin hyvät keräyspisteet jo olemassa tätä varten. Biojätteen kokoamisessa on haastetta enemmän, koska jatkokäsittelyn prosessit puuttuvat. Tähän tarvittaisiin yhteistyötä kaikkien matkailun parissa toimivien ja myös julkisia palveluja tuottavien kanssa, jotta saataisiin keräysastioita ja biojätteen jatkokäsittelypaikkoja. Ilmeisesti lähin jatkokäsittelypaikka tällä hetkellä löytyy Oulusta, useamman sadan kilometrin päästä Äkäslompolosta.

Muita ympäristöystävällistä matkailua tukevia tapoja ovat matkustaminen junalla tai mahdollisimman suorilla lennoilla sekä lähiruuan ja -palveluiden suosiminen. Huoneistossa tai hotellissa asumisessa käy samat säännöt kuin kotonakin mm. ruokahävikin välttäminen, roskaamisen välttäminen, veden säästäminen, turhien muovien ja pullojen välttäminen tai kierrätys, turhien valojen ja sähkölaitteiden päällä pitäminen, turha lakanoiden ja pyyhkeiden peseminen. Yksi keino olisi myös sesonkiajan ulkopuolella matkustaminen, joka vähentäisi palvelujen kuormitusta ja tekisi matkailusta hallitumpaa. Viime aikoina on tullut esiin, että suomalaiset matkustajat haluavat, jopa vaativat, yhä enemmän ympäristöystävällisempää matkustamista. Meidän on ehdottomasti vastattava tähän haasteeseen.

Voisimmeko yhdessä matkailijoiden kanssa tavoitella Äkäslompoloa, kaunista seitsemän tunturin kylää Lapin, ehkä koko Suomen tai jopa koko maailman ympäristöystävällisimmäksi matkailukohteeksi? Onhan siellä todistetusti maailman puhtain ilma jo tarjolla, jonka avulla tavoitetta voisi viedä eteenpäin. Tavoitteiden asettamisen jälkeen tarvittaisiin selvitystyötä mm. keitä toimijoita tarvittaisiin ja mitkä olisivat välineet ja prosessit, joilla voitaisiin edetä. Lisäksi tarvittaisiin tiivistä yhteistyötä kaikkien kanssa.

Haastan myös itseäni tämän tarinoinnin lisäksi, mitä minä voisin tehdä luonnon säilymisen eteen? Lähtisinkö kylille ja toreille ilmastolakko -kyltin kanssa? Riittäisikö minulla rohkeutta toimia kuten nuori ilmastoaktivisti Greta Thunberg? Vai olisiko projektiveto -taidoistani tässä kuitenkin enemmän hyötyä? Pitäisikö meidän kutsua Greta Äkäslompoloon kylään ja saisimmeko hänen kauttaan uskoa ja vauhtia ympäristöystävällisemmän matkailun tavoitteille? Kaikki hassultakin tuntuvat ideat voisivat viedä meitä eteenpäin.