Kauniin luonnon kuvaus yläilmoista käsin

Olen aina tykännyt liikkua luonnossa. Viime vuosina olen tykästynyt valokuvaukseen ja mieluisimpia aiheita kuvaukseen ovat olleet luonnon ihmeet. Olen voinut yhdistää luonnossa liikkumisen ja taltioimaan niitä satoihin, tai paremminkin tuhansiin erilaisiin kuviin, välillä onnistuen ja välillä taas ei.

Hieman tekniikasta kiinnostuneena olen seurannut Drone -kuvauksen kehittymistä ja haaveillut oman Dronen hankkimista, samalla pohtien toisiko se uuden näkökulman luonnon kuvaamiseen. Vitkuttelin Dronen ostopäätöstä melko pitkään, koska en ollut varma, oppisinko sittenkään siihen liittyvää tekniikkaa. 0nhan minulla järjestelmäkamerankin kanssa ollut opettelemista.

Kesällä löysin kuitenkin mieluisen Drone -tarjouksen ja päätin lähteä rohkeasti kokeilemaan kuvaamista myös ilmasta käsin. Samalla aloin hehkutella, kuinka hienoa olisi kuvata ruskaa Äkäslompolossa. Saavuin Äkäslompoloon ruskalomalle sekä järjestelmäkamera että Drone hyvin ladattuina.

Heti ensimmäisenä iltapäivänä pakkasin molemmat kuvauslaitteet mukaan ja läksin Varkaankurun kautta etsimään kuvauskohteita. Maaruskan värit olivat parhaimmillaan ja kuvattavaa yllin kyllin. Järjestelmäkameralla peruskuvaus sujui ongelmitta ja Dronelle etsin tuulensuojaista paikkaa. Tämä olikin vaikeampi haaste, sillä tuntureilla ja kuruissa tuulee usein. Kävelin Kellostapulinkurua alas ja päätin etsiä tuulensuojaisemman paikan Keskisen Laen takapuolelta. Siellä sain Dronen ensimmäisen kerran ilmaan, mutta tuulen vuoksi en kovin korkealle. Paluumatkalla kuvasin Kellostapulin kurua ja sen jälkeen suunnistin vielä Kellostapulia ylöpäin. Tuulen vuoksi jäin tunturin taakse tuulensuojaan ja kuvasin vain lyhyesti. Laskeutuessani Kellostapulissa yritin vielä kuvata auringonlaskua ja maaruskaa. Siinä samalla totesin, että kuvauslaitteiden mukana on paljon pieniä osia, joiden kokoaminen ja purkaminen tuulessa on jonkin verran haastavaa. Tätä murehtimatta palasin illan hämärässä takaisin Äkäslompoloon.

Seuraavana aamuna paistoi aurinko ja ajattelin lähteä uudelleen kuvaamaan samoille paikoille. Kun pääsin Keskisen Laen tunturikivikon reunaan, löysin tasaisen lennätyspaikan ja kokosin jälleen pienet osaset (suojat pois, siivet, akku) ja ohjainkaapelin kännykkään. Siinä hetken aikaa etsiskelin n. 10 cm pituista ohjaiskaapelia, ja totesin sen harmittavasti kadonneeksi. Sääli, sillä ilman tuota kaapelia ei voi kuvata ja palasin kuvausmatkalta ilman ainokaistakaan kuvaa tai videota, vaikka tuulikin olisi ollut suotuisa kuvaukseen. Harmittava takaisku ja pohdin, olisiko kaapeli jäänyt keittiönpöydälle lähtiessäni.

Eipä kaapeli ollut keittiön pöydällä eikä missään muuallakaan asunnossa. Etsin sitä pari päivää ja päädyin siihen, että olin sen joko unohtanut tai pudottanut Kellostapulin rinteeseen. Tiesin, että tunturista kaapelin löytäminen olisi mahdotonta ja tilasin uuden kaapelin verkkokaupasta hintaan 11,90 euroa. Ei ollut onneksi kallis, mutta erittäin harmittava, sillä en ennättäisi saada toimitusta Äkäslompoloon.

Samana päivän illalla, kun olin jo uuden kaapelin tilannut, läksimme iltakävelylle samoille reiteille. Kävelyllä vielä murehdin kaapelia ja ajattelin, josko kuitenkin kävisi niin hyvä tuuri, että se löytyisi. Toisaalta kaapelin löytyminen tuntui toivottomalta, sillä tunturinrinteestä se olisi kuin etsisi neulaa heinäsuovasta. Palasimme kuitenkin samoja reittejä pitkin aikaisemmille kuvauspaikoille ja etsiskelin tuota pientä mustaa kaapelia maaruskan väreistä. Mutta ihmeitä tapahtuu tuntureissakin, sillä siellähän se kaapeli odotteli minua. Olipa huikean hyvä tuuri kerrankin!

Kaapelin löydettyä Drone pääsi mukaan seuraavan päivän pyöräretkellä (Tunturijärvi-Ylläsjärvi-Keskinen Laki-Kesänkijärvi-Äkäslompolo) ja Keskisen Laen takana yritin melkoisen puuskaisessa tuulessa kuvata. Sain Dronen ilmaan, mutta koko ajan jännittäen, heittäisikö kova tuulenpuuska sen tunturikivikkoon. Jotakin sain kuvattua, mutta en taaskaan korkealta. Yritin lennättää Dronea vastatuleen, mutta tunturituuli oli vahvempi ja Drone pysyi lähes liikkumattomana paikoillaan. Myötätuuleen en uskaltanut edes yrittää, tuulen puuska olisi vienyt laitteen mennessään.

Viimeisenä ruskalomapäivänä kävelimme Keskisen Laen kierroksen ja olimme Tuomikurussa. Sieltä noustessamme edessämme oli punaistakin punaisempi maaruska ja sopivan rauhaisaa ja vähätuulista. Löysin erään kuusen takaa paljaan, kivettömän ja tasaisen maan, josta Dronen sai nostettua ylös ongelmitta. Olipa todella upea paikka kuvata ja yksi haaveistani näin toteutuikin. Hyvillä mielin pakkasin kaikki pienet osaset takaisin laukkuuni (pari kertaa tarkistaen, että kaikki on varmasti mukana) ja totesin kaiken Droneiluun liittyvän osasten kokoamisen ja tunturiin raahaaminen on kaiken vaivan väärti.

Dronella saa hämmästyttävä hyvälaatuista videokuvaa ja valokuvia. Tiedostojen koot ovat valtavia jo minuutin pituisella videolla, joten niitä on kuvauksen jälkeen vielä käsiteltävä. Mutta sekään ei ole ongelma ollenkaan. Voit bongata onnellisen Dronen omistajan oikealta alareunasta kirkkaan sinisessä takissaan 😊

Ps. Näin eräällä Drone -harrastajalla laskeutumisalustan ja sellaisella olisi käyttöä niin tunturissa kuin muuallakin. Ensiksi voisin kuitenkin kokeilla, voisiko vanhaa Trivial Pursuit -alustaa kokeilla laskeutumisalustaksi. Kierrätystä sekin!