Hiihtoa ja etätöitä huhtikuun ”helteillä”

Lähdimme huhtikuun lopulla nauttimaan hyvistä hiihtokeleistä Äkäslompoloon. Lomaa ei valitettavasti ollut, mutta mahdollisuus etätöihin onneksi.

Huhtikuussa aurinko paistaa jo pitkään ja yleensä lämpötilat päivisin ovat selkeästi plussan puolella ja öisin voi olla pakkasta. Näin ollen hiihtokelit voivat olla todella loistavat. Ennen Äkäslompoloon lähtöä olin Etelä-Suomessa haravoinut pihan ja vastaavasti Pohjois-Suomessa meitä odotti mitä kaunein, luminen kevättalvi.

Tämän vuoden huhtikuun loppu olikin hyvin lämmin. Päivällä oli asteista jopa viisitoista ja alkuun yölläkin oli plussa-asteita. Latukone ajoi ladut huhtikuun loppuun saakka huippukuntoon päivittäin, mutta meidän hiihtoaikataulumme arkipäivinä olivat vasta työpäivän jälkeen. Aurinko hehkui lämpimänä vielä illallakin ja oli pehmentänyt ladut päivän mittaan. Mutta tämä ei meitä haitannut, vaan nautimme täysillä mahdollisuudesta hiihtää.

Ensimmäisellä hiihtoreissulla lähdimme liikkeelle Velhonkodan kautta Tunturijärvelle ja toisella reissulla kertaa kiersimme Tunturijärvelle Luosujärven kautta. Suksi luisti erinomaisesti ja hieman pehmennyt latu ei hidastanut juurikaan hiihtoamme. Pakkasimme mukaan paljon juotavaa ja sitä kuluikin paljon lähes "helteisessä" säässä.

Onneksi matkamme väliin mahtui viikonloppu, jolloin pääsimme liikkeelle jo aamupäivästä. Vappua kohti sää sitten viileni ja hiihtokelit vain paranivat, kun öisin oli jo kunnolla pakkasta. Tällöin hiihtokeleistä tuli todella hyvät ja alamäissä jopa liiankin vauhdikkaat. Valitsimme näille luistaville reiteille ensiksi Kotamajan reitin Kesängin Keitaan kautta takaisin ja toisella kerralla jatkoimme Kotamajalta Pyhätunturin reitille. Hiihto oli yhtä vauhdin hurmaa tasaisillakin osuuksilla ja siten todella mukavaa puuhaa.

Pyhätunturin reitillä myös käärme oli tullut ottamaan aurinkoa ladulle. Koska pelkään käärmeitä, en tohtinut kaivaa edes kameraa esiin ja jatkoin hiihtoa vieläkin vauhdikkaammin. Jälkeenpäin harmittelin, että olisihan siitä käärmeestä ehkä sittenkin uskaltanut kuvan ottaa 😊

Äkäslompolon järvi oli vielä jäässä tullessamme, mutta lämpimän viikon aikana jäät alkoivat sulaa reunoilta hurjaa vauhtia ja ennen vappua jäille ei ollut enää menemistä. Ennätin juuri viimeisenä iltana jäälle ennen jääreittien sulkemista kuvaamaan ilta-aurinkoa ja upeasti aurinko laskikin iltaisin yhdeksän - kymmenen aikoihin.Onneksi olin pakannut Dronen mukaan, joten sain kuvattua Äkäslompon järveltä myös ilmasta käsin kaunista auringonlaskua.

Hiihdimme viimeisen kerran Vapun päivänä eli 1.5. ja keli oli mitä parhain. Tutkailimme säätietoja ja totesimme, että hulppeat hiihtokelit pakkasineen jatkuisivat vielä ainakin viikon verran. Kyllähän se harmitti pakata sukset autoon ja jättää erinomaiset hiihtokelit hyödyntämättä.